Oma blogiluettelo

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

[OHDXF] Pilaako kosminen säteily alabandin kelit?




Eilen kolahti postiluukusta ARRL:n NCJ-lehti, National Contest Journal. Siinä oli mielenkiintoinen, Carl Luetzelschwabin K9LA kirjoittama artikkeli kosmisen säteilyn mahdollisesta vaikutuksesta alabandien, erityisesti 160 metrin keliin. Artikkelin pihvi oli siinä, että ilmakehään tunkeutuvan kosmisen säteilyn määrä on pikkuhiljaa kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla ja yhä kasvamassa. Kosminen säteily, jota myös avaruussäteilyksi kutsutaan, muodostuu pääosin korkeaenergiaisista protoneista, joita saapuu kaikista suunnista maapallolle yötä päivää. Kosmista säteilyä pääsee maapallon ilmakehään eniten napa-alueilta, joten tällä ilmiöllä on meille pohjoisessa asuville erityistä mielenkiintoa. Kun Auringon magneettikenttä on voimakas (pilkkumaksimin aikaan), kosminen säteily siroaa poispäin maapallon ilmakehästä. Kuitenkin auringonpilkkuminimin aikaan, jota kohden olemme nyt siirtymässä, kosmisen säteilyn määrä ilmakehässä kasvaa.

Kosmisen säteilyn määrää mitataan ilmakehässä tapahtuvien hiukkaustörmäysten sivutuotteena syntyvien neutronien lukumäärän pohjalta. Tätä mittausta on tehty Oulun yliopiston kosmisen säteilyn mittausasemalla jo vuodesta 1964 tähän päivään asti: http://cosmicrays.oulu.fi . Kannattaa huomata, että kun neutronien määrä on nollatasoon verrattuna pienimmällään (ks. sivustolla neutronien lukumäärän vaihtelua esittävä alin kuva), niin olemme silloin auringonpilkkumaksimissa. Kun taas neutronien määrä on nollatasoon verrattuna korkeimmillaan, olemme auringonpilkkuminimissä. Oulussa vuonna 1964 alkaneen rekisteröinnin aikana auringonpilkkuminimissä (n. 2009-2010) neutronien lukumäärä (ja täten kosminen säteily) on ollut korkeimmillaan, mikä tarkoittaa että Auringon magneettikenttä on ollut heikoimmillaan miesmuistiin. Ehkäpä tulevan auringonpilkkuminimin aikana Auringon magneettikenttä on tätäkin heikompi, jolloin kosmisen säteilyn määrä olisi vieläkin korkeampi.

Carlin K9LA mukaan kosmisen säteily kasvu saattaisi heikentää erityisesti 160 metrin keliä, vaikka auringonpilkkulukemat ovat pohjalukemissa. Kosminen säteily tunkeutuu syvälle maapallon ilmakehän alakerroksiin, ja tämän takia hiukkastörmäyksistä aiheutuisi ilmakehän alakerroksiin ylimääräistä ionisaatiota (vrt. Auringon UV-säteilystä aiheutuva ilmakehän yläosissa tapahtuva ionisaatio), jolloin alabandien signaalien ionosfäärinen vaimentuminen kasvaisi entisestään. Kosmisen säteilyn vaikutus on todennäköisesti jo huomioitu nykyisissä elektronitiheysmalleissa, mutta jos kosmista säteilyä on tiedossa entistä enemmän, saattaa vaimentumista myös esiintyä enemmän. Ehkä kosmisen säteilyn vaikutuksesta saadaan jotain selvyyttä 2020-luvun alkupuoliskolla, kun minimi on ohitettu.

Ionosfäärinen vaimentuminen on kuitenkin suhteessa taajuuden neliöön, mikä tarkoittaa että taajuuden kasvaessa vaimentuminen pienenee. Tällöin esimerkiksi kosmisen säteilyn kasvun vaikutus esim. 80 metrillä on jo pienentynyt ja 40 metrillä sen vaikutus keliin on jo oleellisesti pienempi.

Oulun yliopiston kosmisen säteilyn mittausaseman neutronimonitori on osoitteessa: http://cosmicrays.oulu.fi

73 Jari OH6BG

_______________________________________________
OHDXF mailing list
ohdxf@sral.fi
https://www.sral.fi/mailman/listinfo/ohdxf

Tästä aiheesta keskustelu OHDXF postitituslistalla

http://www.ohdxf.fi/

73, Pertti OH5TQ
oh5tq@sral.fi

Ei kommentteja: